Tunnen olevani oma itseni, tunnen olevani hetkessä. Tarve tehdä ja luoda kasvaa sisässä, samalla kuitenkin päätä jomottaa kuin liian pitkän illan jälkeen. Halua, tarvetta ja tunteita.
Kaikkeen on tullut enemmän varmuutta, suurin piirtein kaikkeen. Olen kiitollinen korjatusta unirytmistä, väsymys iskee yhdeksältä, ja ennen kahdeksaa tarkistaa voiko jo nousta. Kyllästyminen on väistämätöntä, ja tarkentaakseni, muiden kyllästyminen. Kyllästymistä, kiitollisuutta ja varmuutta.
Kokemuksilta ei ole voinut välttyä, kokemuksia on enneminkin hakenut. Uusia tottumuksia ja tapoja on kertynyt, olen keräillyt niitä kuin hevoskortteja alle kymmen vuotiaana. Kaipuu kotiin nousee pinnalle, mutta kotona löytäisin itseni kaipaamasta takaisin. Kaipuuta, tapoja ja kokemuksia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti